Ifpovezgh3ziqiledk5w

18.11. on Euroopan antibioottipäivä – nyt on aika tehdä lupaus

Uutiset   •   Marras 18, 2017 06:31 EET

Euroopan antibioottipäivää (European Antibiotic Awareness Day) vietetään 18.11. Nyt on aika tehdä lupaus, että toimit antibioottiresistenssin taltuttamiseksi: www.antibioottiresistenssi.fi

Media no image

Antibioottiresistenssi on todellinen terveysuhka Suomessa – Lupaus-kampanja haastaa suomalaiset käyttämään antibiootteja vastuullisesti

Uutiset   •   Marras 17, 2017 12:14 EET

Tänään Euroopan antibioottipäivän aattona julkistettava Lupaus-kampanja haastaa suomalaiset vastuulliseen antibioottien käyttöön.

Kampanjaan osallistuva henkilö ilmoittautuu verkkosivulla joko kansalaisena, päättäjänä tai terveydenhoidon ammattilaisena. Tämän jälkeen vastaajaa pyydetään rastimaan väittämät, joihin hän sitoutuu. Oman sitoumuksensa voi julkaista halutessaan sosiaalisessa mediassa. Lupaus-kampanja löytyy osoitteesta www.antibioottiresistenssi.fi.

”Jos antibiootit eivät tehoa tulevaisuudessa, esimerkiksi tavallisiin leikkauksiin ja syöpähoitoihin liittyy hankalasti hoidettavan infektion riski, ja virtsatientulehduksen kaltaiset tavalliset sairaudet joudutaan hoitamaan sairaalassa. Tällainen tulevaisuudenkuva on Suomessa kestämätön sekä potilaan että terveydenhuollon näkökulmasta. Antibioottien käyttö on saatava nykyistä vastuullisemmaksi”, sanoo Suomen Infektiolääkärit ry:n puheenjohtaja ja infektiosairauksien linjajohtaja, HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen.

Leedsin yliopiston professori: ”Antibioottien käytön laajuutta tulee pohtia Suomessa vakavasti”

Antibioottiresistenssiin ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin pureuduttiin Suomen sairaalahygieniayhdistys ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n ja lääkeyhtiö Pfizerin järjestämässä aamiaisseminaarissa. Tilaisuudessa käsiteltiin antibioottiresistenssin tilaa ja ratkaisukeinoja Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Isoon-Britanniaan.

Iso-Britannia on tehnyt järjestelmällistä työtä antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi jo vuosia, kertoi seminaarissa puhunut Leedsin yliopiston mikrobiologian professori Mark H. Wilcox.

”Antibioottien käytön laajuutta tulisi pohtia Suomessa vakavasti. Jos potilaan infektion aiheuttajaa ei ole varmistettu tai bakteerin aiheuttaman infektion todennäköisyys on matala, antibiootteja ei tule määrätä, eikä potilaan tule niitä vaatia”, Wilcox muistuttaa.

Järvisen mukaan tavalliset infektiot ja pienet vammat voivat tappaa antibioottien tehottomuuden vuoksi todennäköisesti jo 2000-luvun aikana.

”Vaikka Suomessa antibioottiresistenssi on vielä vähäinen ongelma verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan, tilanne voi muuttua nopeasti. Jokaisen kansalaisen vastuullinen antibioottien käyttö ja perushygieniasta ja rokotesuojasta huolehtiminen ovat osa ratkaisua. Myös poliittisen tason ja terveydenhuollon johdon tulee sitoutua ongelman ratkaisuun huomioimalla antibioottiresistenssin ehkäisy osana päivittäistä hoitotyötä sekä terveydenhuollon rakenteita muuttavassa sote-uudistuksessa”, Järvinen painottaa.

* http://www.who.int/mediacentre/factsheets/antibiotic-resistance/en/

Lisätiedot:
Jutta Joutseno, Viestintäpäällikkö
Pfizer Oy
puh. 09 430 040 (vaihde)
jutta.joutseno@pfizer.com

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista*. Toistaiseksi tilanne on Suomessa hyvä, mutta pahentuessaan antibioottiresistenssi vaikeuttaa monien tavallisten sairauksien hoitoa ja lisää terveydenhuollon kustannuksia. Esimerkiksi syöpähoidot eivät onnistu ilman toimivia antibiootteja.

Lue lisää »
Dttnauerd9aiujhenui4

Uusi antibioottiresistenssiä käsittelevä sivusto on ilmestynyt: käy antamassa lupaus

Uutiset   •   Marras 16, 2017 11:05 EET

Uusi www.antibioottiresistenssi.fi -sivusto on nyt julkaistu! Sivustolla voi antaa lupauksen, että aikoo toimia antibioottiresistenssin taltuttamiseksi.

Pbonllxw9frubi30iopx

Maailman keuhkokuumepäivää vietetään 12.11.

Uutiset   •   Marras 10, 2017 07:57 EET

Maailman keuhkokuumepäivää vietetään 12.11. Usein keuhkokuumeen takana on pneumokokkibakteeri, joka aiheuttaa Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia tautitapauksia. Pneumokokki on merkittävä taudinaiheuttaja erityisesti lapsilla ja yli 50-vuotiailla, etenkin influenssakaudella.

I9ovsztptxt7ffovj8t9

Paikallinen ja levinnyt rintasyöpä ovat kaksi eri asiaa

Uutiset   •   Loka 13, 2017 12:14 EEST

Lokakuu on kansainvälinen rintasyöpätietoisuuden kuukausi, jonka aikana Syöpäsäätiö kerää Roosa nauha -kampanjan muodossa varoja rintasyövän vastaiseen työhön. Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on edistää rintasyöpätutkimusta ja varmistaa, että jokainen syöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden eri vaiheissa.

Media no image

The Economist Intelligence Unitin EU-selvitys: Rintasyöpäpotilaiden työssä käymisen tuessa yhä kehitettävää

Lehdistötiedotteet   •   Loka 10, 2017 09:55 EEST

Uudessa The Economist Intelligence Unitin tekemässä selvityksessä on tarkasteltu rintasyöpäpotilaiden työssä käyntiä eri Euroopan maissa. Raportti kattaa Suomen lisäksi 9 maata. Rintasyöpäpotilaiden työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen ja kuntoutus vaihtelevat selvityksen mukaan huomattavasti eri maissa. Suomen tilanne arvioitiin selvityksessä melko hyväksi1. Kehitysalueiksi tunnistettiin mm. työnantajapuolen tuki ja kuntoutus.

The Economist Intelligence Unit (EIU) on 10.10.2017 julkaissut Pfizerin rahoittaman The Road to Better Normal -raportin eurooppalaisten työikäisten rintasyöpäpotilaiden työssä käymisestä. Raportissa todetaan, että rintasyöpään sairastunut jatkaa työssä käymistä harvemmin kuin itse toivoisi. Työssä käymisen jatkaminen merkitsee monelle normaalielämän jatkuvuutta, kun taas työssä käynnin lopettaminen saattaa tarkoittaa eristäytymistä. Potilaat kaipaavat myös nykyistä enemmän tukea hoitohenkilökunnalta ja työnantajaltaan.1

Rintasyöpä on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä vuosittain noin 5 000 rintasyöpään sairastuvasta yli puolet on työikäisiä.2 Rintasyöpä aiheuttaa joka kymmenennen työikäisen naisen kuoleman.3 Suomessa rintasyöpään menehtyy joka vuosi yli 800 naista, joiden rintasyöpä on levinnyt muualle kehoon.2

Selvityksen mukaan kolme viidestä paikalliseen rintasyöpään sairastuneesta suomalaisesta käy töissä 2­–3 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Selvitys totesi tuloksen tältä osin kohtuullisen hyväksi verrattuna muiden selvityksessä olleiden maiden vastaavaan tilanteeseen tai suomalaiseen terveiden verrokkiväestöön. Rintasyövän sairastaneet jäävät Suomessa kuitenkin eläkkeelle keskimäärin aiemmin kuin terveet kollegansa.1

Työhön paluussa työantajan ja yhteiskunnan tarjoama tuki on tärkeää

Kyky voida jatkaa työelämässä on keskeistä monien syöpäpotilaiden elämässä, ja työhön palaava syöpään sairastunut tarvitsee ensisijaisesti tukea jaksamisessa. ”Tällä hetkellä psyykkinen tuki hoitojen aikana on riittämätöntä etenkin hoitojen päättyessä ja arjen alkaessa, mikä heijastuu jaksamisen ja mielenterveyden haasteina. Tukea kaivataan syöpään sairastumisen jälkeen myös työnhaussa ja työhön paluun konkreettisissa kysymyksissä”, kertoo Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen. Anttosen mukaan myös henkinen jaksaminen tulisi paremmin huomioida läpi koko palvelunkäyttäjän hoitopolun diagnoosin saamisesta töihin paluuseen tai työnhakuun asti. Pätkätöitä tekevillä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla ei useinkaan ole työterveyshuollon tukea.

Hyviäkin kokemuksia on: Monilla työpaikoilla on huomioitu syöpäselviytyjän erityistarpeet ja jaksaminen esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta lyhennettyyn työpäivään, muutettu työnkuvaa ja suhtauduttu asianmukaisesti työntekijään. Suomen Syöpäpotilaat ry:n kolmivuotinen STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen) rahoittama työelämähanke “Elossa ja osallisena, myös työelämässä!” tarjoaa vertaistukea, kannustusta, tietoa, verkostoja ja tapahtumia. Anttonen kertoo, että lokakuussa alkavat Helsingissä ryhmät Taukohuone ja Työmatka sekä myöhemmin syksyllä Minä, syöpä ja työ -teemasarjan tilaisuudet. Alkuvuodesta 2018 toiminta laajenee myös Pirkanmaalle ja myöhemmin Pohjois-Karjalaan sekä digimuodossa koko Suomeen.

Rintasyövän levinneisyys ja hoito vaikuttavat oleellisesti työssä käynnin mahdollisuuksiin

EIU:n selvityksessä ei käsitellä levinneeseen rintasyöpään sairastuneiden työssä käyntiä.Levinneeseen rintasyöpään sairastuneen on yleisesti mahdollista siirtyä sairauseläkkeelle. Osa kuitenkin haluaisi vielä käydä töissä. ”Esimerkiksi solunsalpaajahoidoista potilaille voi kehittyä haittavaikutuksia, kuten voimakasta uupumusta tai pahoinvointia, joiden vuoksi työssä käyminen ei olekaan mahdollista. Täsmälääkkeet yleensä tuottavat vähemmän ja lievempiä sivuoireita, eli siksi työssä käyminen onnistuu paremmin kuin sytostaattihoidon aikana,” toteaa Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n puheenjohtaja Anu Niemi.

Rintasyöpä Suomessa

Rintasyöpä on suomalaisten yleisin syöpätauti.2 Suomessa rintasyöpään sairastutaan keskimäärin useammin kuin monissa muissa Euroopan maissa: joka kahdeksas suomalainen nainen saa rintasyövän jossain vaiheessa elämäänsä.1,2 Tällä hetkellä maassamme elää noin 67 000 rintasyövän sairastanutta tai sitä sairastavaa naista. Riski sairastua rintasyöpään kasvaa iän myötä. Yli puolet rintasyövistä todetaan kuitenkin alle 65-vuotiailla.2

Paikallisen rintasyövän ennuste on hyvä: yli 90 % paikalliseen rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Levinneeseen rintasyöpään sairastuu vuosittain lähes 1 000 naista.2 Näiden naisten keskimääräinen elinaika on 2–3 vuotta taudin toteamisesta.4

Suomen syöpärekisterin ennusteen mukaan rintasyöpien määrän odotetaan nousevan seuraavan lähes kymmenen vuoden aikana nykyisestä 5 000 tapauksesta 6 400 vuosittaiseen tapaukseen.5

Taustatietoa tutkimusraportista The Road to a Better Normal: Breast Cancer Patients and Survivors in the EU Workforce Report1
Raportin tulokset perustuvat kymmenen Euroopan maan terveydenhuollon asiantuntijoiden haastatteluihin.Selvityksen toteuttanut Economist Intelligence Unit käytti myös lääketieteellisiä ja muita tietokantoja. Työtä ohjasi kansainvälinen terveydenhuollon ammattilaisista koostunut toimikunta. Selvityksessä tarkasteltiin 10 Euroopan maan rintasyöpäpotilaiden ja rintasyövästä parantuneiden, mahdollisuuksia palata työelämään: mitä esteitä paluussa kohdattiin ja mitä tukea paluussa tarvittaisiin. Selvitykseen osallistui 10 maata: Belgia, Tanska, Iso-Britannia, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia ja Alankomaat. Selvityksen on rahoittanut Pfizer. Raportti ja maaprofiilit: www.EIUperspectives.economist.com/healthcare/breast-cancer-eu-workforce

Lisätietoja

  • ”Elossa ja osallisena, myös työelämässä!” -hanke: Toiminnanjohtaja Minna Anttonen, Suomen Syöpäpotilaat ry, puh. 044 322 8964
  • Rintasyöpäpotilaiden kokemukset: Puheenjohtaja Anu Niemi Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry, puh. 040 519 5210
  • EIU:n selvitys ja rintasyövän hoidot: Onkologian johtaja, Heikki Nokelainen, Pfizer, puh. (09) 430 040(vaihde)

Lähteet

  1. The Economist Intelligence Unit. The Road to a Better Normal:Breast Cancer Patients and Survivors in the EU Workforce Report. www.EIUperspectives.economist.com/healthcare/breast-cancer-eu-workforce. Julkaistu 10.10.2017.
  2. Suomen Syöpärekisteri. https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat/help_main_fi.html. Päivitetty 5.10.2017.
  3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
    ISSN=1799-5051. 2015, 1. Kuolemansyyt 2015. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 23.4.2017.
    Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_kat_001_fi.html
  4. Mattson J ja Huovinen R. Levinneen rintasyövän hoito. Duodecim 2015;131:1033–1040.
  5. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjaus 6/2014. Syöpätautien asiantuntijaryhmä: Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014 – 2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa. Tampere: THL 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-185-3.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »
N59rihbnk7w6bymslvax

Uudet virtuaaliset potilastapaukset kehittävät ja yhtenäistävät lääketieteen ja hoitotyön koulutusta ja hoitokäytäntöjä

Lehdistötiedotteet   •   Syys 20, 2017 09:19 EEST

Tulevaisuudessa pelillistettyjä potilastapauksia voidaan hyödyntää lääketieteen ja hoitotyön perus- ja jatkokoulutuksessa ja opitun arvioimisessa. Practigame ja Pfizer Suomi ovat kehittäneet yhdessä asiantuntijalääkäreiden kanssa SimDocPro-nimisen potilastapauspelin lääketieteen ja hoitotyön opiskelijoille sekä terveydenhuollon ammattilaisille.

J0dzszogpv4achrdjwe8

Syyskuun aikana leukemia ja lymfooma tutummiksi

Uutiset   •   Syys 14, 2017 14:17 EEST

Syyskuussa pyritään maailmanlaajuisesti lisäämään tietoisuutta hematologisista syövistä eli verisyövistä ja vietetään hematologisten syöpien kuukautta (Blood Cancer Awareness Month). Kuukauden aikana on tavoitteena lisätä tietoisuutta leukemiasta ja lymfoomasta.

Media no image

TRUMENBA® -meningokokkirokote sai Euroopassa myyntiluvan Neisseria meningitidis -bakteerin B-seroryhmän aiheuttamaa invasiivista meningokokki-infektiota vastaan.

Uutiset   •   Elo 22, 2017 09:15 EEST

Trumenba on uusi B-ryhmän meningokokkirokote, jonka käyttöaihe on aktiivinen immunisaatio B-seroryhmän Neisseria meningitidis -bakteerin aiheuttamaa invasiivista meningokokki-infektiota vastaan. Meningokokkibakteereja on useita eri ryhmiä, joita kutsutaan seroryhmiksi. Merkittävimmät meningokokkitauteja aiheuttavat seroryhmät ovat A, B, C, W ja Y. Trumenba-rokote suojaa seroryhmä B:n aiheuttamilta taudeilta. Rokotteen voi antaa kymmenestä ikävuodesta alkaen. Markkinoilla on jo aikaisemmin ollut rokotteita A,C,W ja Y –seroryhmiä vastaan.

Trumenba koostuu kahdesta meningokokkibakteerin pinnalla olevan proteiinin variantista. Proteiini jaetaan kahteen immunologisesti erilaiseen alaperheeseen. Yli 96 % B-seroryhmän meningokokkibakteereista Euroopassa ilmentää pinnallaan jompaakumpaa näihin kahteen alaperheeseen kuuluvaa proteiinin varianttia.

Päätös myyntiluvan myöntämisestä perustuu kliinisiin tutkimuksiin yli 20 000 teini-ikäisellä ja aikuisella. Näihin tutkimuksiin on osallistunut myös yli 2 000 suomalaista. Tämä on konkreettinen osoitus korkeatasoisen lääketutkimuksen toteutuksesta Suomessa osana terveysalan kasvustrategiaa.

Tutkimusten mukaan Trumenba suojaa laajasti Euroopassa esiintyviä seroryhmän B Neisseria meningitidis –bakteerikantoja vastaan sekä kahden että kolmen rokotuksen annostelulla. Rokotteen siedettävyys on tutkimuksissa osoitettu olevan hyväksyttävällä tasolla. Yleisimmät havaitut haittavaikutukset olivat (rokotuskohdan reaktiot ja yleisoireet kuten päänsärky, pahoinvointi, lihassärky, nivelkipu, vilunväristykset, uupumus). Jatkossa tutkimukset tuovat lisää tietoa Trumenban vaikuttavuudesta.

Meningokokkibakteerin aiheuttamat taudit ovat harvinaisia mutta arvaamattomia ja nopeasti eteneviä. Pahimmillaan bakteeri voi aiheuttaa aivokalvotulehduksen eli meningiitin tai yleistyneen bakteeri-infektion eli sepsiksen. Suomessa vakavien meningokokkitautien (aivokalvotulehdus, yleistynyt bakteeri-infektio) ilmaantuvuus on viime vuosina ollut noin 0,4/100 000 (Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta). Ilmaantuvuus on suurinta pienillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Kuolleisuus asianmukaisesta hoidosta huolimatta on merkittävä: aivokalvotulehdukseen noin 10 prosenttia ja yleisinfektioon jopa 50 prosenttia. Noin 10–20 prosentille potilaista jää pysyviä haittoja, kuten lihasheikkoutta, lihaskatoa, raajojen amputaatioita, ääreishermoston toimintahäiriöitä tai kuulovaurioita.

Lisätietoa:
Heidi Åhman
Lääketieteellinen asiantuntija
Pfizer Oy
puh: 09 - 430 040 (vaihde)

Trumenba on uusi B-ryhmän meningokokkirokote, jonka käyttöaihe on aktiivinen immunisaatio B-seroryhmän Neisseria meningitidis -bakteerin aiheuttamaa invasiivista meningokokki-infektiota vastaan. Meningokokkibakteereja on useita eri ryhmiä, joita kutsutaan seroryhmiksi. Merkittävimmät meningokokkitauteja aiheuttavat seroryhmät ovat A, B, C, W ja Y.

Lue lisää »
Media no image

Uutta tietoa suomalaisista tupakoinnin lopettajista: reseptivieroituslääke saadaan terveyskeskuksesta tai työterveydestä, mutta tärkeää terveydenhuollon tukea saa vain puolet

Lehdistötiedotteet   •   Elo 18, 2017 11:59 EEST

Tehokkainta tupakasta vieroitusta on lääkehoidon ja tuen yhdistäminen. Varenikliini on aikuisten tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettu reseptilääke, jonka sairausvakuutuskorvattavuuden yksi edellytys on käyttöön liitettävä neuvonta ja tuki. Lääkärilehdessä julkaistun selvityksen mukaan varenikliinia käyttävistä tupakoinnin lopettajista tukea lopettamiseen terveydenhuollosta oli kolmen kuukauden hoitojakson aikana saanut noin 50 % lopettajista. Lääkäriltä tukea oli saanut 26 %.Hoidon alussa ammattilaisen apua oli suunniteltu 77 %:lle.

Selvityksessä seurattiin 186 varenikliini-käyttäjän tupakoinnin lopettamiseen saamaa tukea kolmen ja kuuden kuukauden ajan. Tulokset viittaavat siihen, että terveydenhuollon ammattilaisen tuki lisää lopettamisessa onnistumista. Yli kaksi kolmesta potilaasta (noin 70 %) piti saamaansa tukea hyödyllisenä, vaikka hoidon alussa 41 % koki, että ei pidä tukea tarpeellisena.

Puhelinhaastatteluna tehdyn seurannan perusteella tupakoimattomina kolmen kuukauden kuluttua hoidon alusta ilmoitti olevansa analyysitavasta riippuen 45–66 % ja kuuden kuukauden kuluttua 21–59 %. Tulokset ovat samaa suuruusluokkaa kuin varenikliinin kliinisissä lääketutkimuksissa ja kansainvälisissä arkivaikuttavuustutkimuksissa.

Yli puolet vieroituslääkkeen käyttäjistä ei ole käyttänyt lääkehoitoa aikaisemmin

Toisen varenikliini-lääkettä käyttäviä tupakoinnin lopettajia koskevan selvityksen mukaan 54 % käytti lääkehoitoa lopettamisen tukena ensimmäistä kertaa. Noin 100 potilaan haastattelun perusteella suurin osa (92 %) heistä oli polttanut yli 10 vuotta ja kahdella kolmesta oli vähintään voimakkaaksi arvioitu nikotiiniriippuvuus. Lääkehoito oli määrätty useimmiten terveyskeskuksessa (42 %) tai työterveydessä (37 %). Noin 70 %:ssa tapauksissa potilas oli oma-aloitteisesti ottanut tupakoinnin lopettamisen itse puheeksi. Selvitys julkaistiin kansainvälisessä BMC Public Health -julkaisussa.

Pfizer Oy:n vanhemman tieteellisen asiantuntijan Kari Lindenin mukaan selvitysten tulokset antavat tärkeää uutta tietoa suomalaisten tupakoinnin lopettajien saamasta tuesta ja terveydenhuollon merkityksestä vieroituksessa: ”Aiemmin ei ole ollut kotimaista tietoa reseptivieroituslääkkeiden käyttäjien ja käytön taustasta ja lääkärin määräämän vieroitushoidon toimivuudesta arkielämän olosuhteissa.” Tulokset vahvistavat näyttöä siitä, että lääkärin ja muun terveydenhuollon antama tuki on merkittävää tupakoinnin lopettamisessa, Linden toteaa.

Selvitykset toteutti Pfizer Oy yhteistyössä Farenta Oy:n tutkimusapteekkiverkoston ja Yliopiston Apteekin kanssa.

Lisätietoja

Vanhempi tieteellinen asiantuntija Kari Linden (puh. 050 - 395 0647, s-posti: kari.linden@pfizer.com)

Lähteet

Laine J, Turunen J, Puumalainen I, Linden K. Varenikliinin käyttäjien tuki ja hoidon arkivaikuttavuus tupakasta vieroituksessa. Suomen Lääkärilehti 2017;72(33):55-61.

Tervonen H, Turunen J, Baker C, Laine J, Linden K. Characteristics of first-time varenicline users – A cross-sectional study in Finnish quitters. BMC Public Health 2017;17:331.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Yhteyshenkilöt 11 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki