Media no image

Pfizer julkisti terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatiolle maksetut taloudelliset etuudet

Lehdistötiedotteet   •   Touko 31, 2016 10:00 EEST

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2015 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti. Etuudet julkistetaan yhtenäisesti nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Pfizer maksoi Suomessa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille taloudellisia etuuksia kokonaisuudessaan noin 3,4 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tästä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus on noin 2,1 miljoonaa euroa eli noin 62 prosenttia. Terveydenhuollon ammattilaisten osuus kokonaissummasta on noin 800 000 euroa ja terveydenhuollon organisaatioiden osuus noin 460 000 euroa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen 2,1 miljoonan euron summa koostuu pääosin kahdesta lähteestä: yhtäältä kliinisten lääketutkimusten tutkimuskeskuksissa syntyvistä kuluista ja toisaalta tutkijoiden omille tutkimuksille myönnetystä rahoituksesta.

Terveydenhuollon ammattilaisten julkistettavat etuudet koostuvat puolestaan palvelu- ja konsulttipalkkioista sekä koulutuskustannuksista, terveydenhuollon organisaatioiden etuudet näiden lisäksi myös tutkimus- ja koulutusapurahoista sekä lahjoituksista.

Vuonna 2015 Pfizer Suomi on maksanut taloudellisia etuuksia 560:lle terveydenhuollon ammattilaiselle, joista 333 eli 59 prosenttia on antanut suostumuksensa julkistamiselle. Terveydenhuollon organisaatioiden osalta Pfizer Suomi on maksanut vuonna 2015 taloudellisia etuuksia 55:lle terveydenhuollon organisaatiolle.

”Yhteistyöstä merkittävää etua potilaan hoitoon”

EFPIAn säännöstö taloudellisten etuisuuksien julkistamisesta luo yhteisen eurooppalaisen pohjan etuisuuksien raportoinnille. Pfizer pitää taloudellisten etuuksien julkistamista erinomaisena asiana ja tukee vahvasti EFPIAn työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi lääketeollisuudessa.

”Teemme jatkuvasti yhteistyötä terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja terveydenhuoltoalan organisaatioiden kanssa, jotta voimme tuoda potilaiden ulottuville tehokkaita, terveyttä edistäviä hoitoja. Molemminpuoliset keskusteluyhteydet ja tieto käytännön potilastyöstä ovat tässä työssä ensiarvoisen tärkeitä. Toivomme, että taloudellisten suhteiden avoin julkistaminen auttaa ymmärtämään yhteistyön hyötyjä potilaan hoidossa”, Pfizerin toimitusjohtaja Päivi Kerkola sanoo.

Yhteistyön ansiosta eri osapuolet saavat tietoa lääkkeiden merkityksestä potilaan hoidossa ja eri hoitomuotojen taloudellisista vaikutuksista. Yhteistyötä tehdään myös lääkkeiden vaikuttavuuden tutkimiseksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

Pfizerin maksamien taloudellisten etuuksien tarkemmat tiedot löytyvät julkistusraportista internetsivuilta osoitteesta www.pfizer.fi/efpia. Sivuilta löytyy myös muistio, jossa esitellään julkistamisessa käytetyt menetelmät. Lisätietoja julkistamisesta löytyy EFPIAn sivuilta http://transparency.efpia.eu sekä Lääketeollisuus ry:n sivuilta http://www.laaketeollisuus.fi.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2015 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti. Etuudet julkistetaan yhtenäisesti nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Lue lisää »
Media no image

Fimean päätös 17.5.2016

Lehdistötiedotteet   •   Touko 17, 2016 16:01 EEST

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on kieltänyt Pfizer Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta Prevenar13 -rokotteen markkinointia kiellon kohteena olevalla markkinointimateriaalilla.

Kiellon kohteena on Prevenar13 -reseptilääkkeen esite, joka oli saatavilla Pfizerin esittelypisteellä Valtakunnallisilla Tartuntatautipäivillä 9. – 10.11.2015. Lääkelain perusteella reseptilääkkeitä saa markkinoida vain lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetuille henkilöille. Tartuntatautipäiville osallistui pääosin lääkäreitä, mutta mukana oli myös muita terveydenhuollon ammattiryhmiä ja päättäjiä, jotka lääkelain mukaan luetaan Suomessa väestöksi. Pfizer myöntää virheen, joka johtui inhimillisestä erehdyksestä.

Fimea on asettanut Pfizerille myös miljoonan euron uhkasakon, joka tulisi maksettavaksi siinä tapauksessa, jos Pfizer käyttäisi jatkossa kyseistä esitettä väestöksi laskettavalle kohderyhmälle. Pfizer on jo poistanut esitteen käytöstä tammikuussa 2016.

Pfizerin näkemyksen mukaan Fimean päätös on tapahtuneeseen ja yleiseen käytäntöön nähden suhteeton. Uhkasakko on myös tarpeeton, koska Pfizer on jo omasta aloitteestaan poistanut esitteen käytöstä. Pfizer harkitsee päätöksestä valittamista.

Pfizerille lääkelain ja –asetuksen noudattaminen kaikessa toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää. Fimea toteaa päätöksessään myös ”arvostavansa Pfizer Oy:n toimintaa, jossa lääkeyhtiön uudet avaukset on kerrottu Fimealle etukäteen ja niihin on ollut mahdollisuus antaa neuvontaa jo usean vuoden ajan.”

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »
J2pepc3vta46tnykcpte

Punkit eivät enää vain rannikkoseudun riesa - suojautuminen puutiaisaivotulehdusta vastaan ajankohtaista

Lehdistötiedotteet   •   Touko 10, 2016 12:13 EEST

Punkit voivat levittää sekä puutiaisaivotulehdusta että borrelioosia. Harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta voi ennaltaehkäistä rokottautumalla, yleisempää borrelioosia vastaan ei voi rokottautua. Kuopiossa aloittaa tänä kesänä ensimmäistä kertaa liikkuva rokotusklinikka. Kyseessä on rokotusbussi, jossa voi kartoittaa rokotustarpeensa sekä rokottautua esimerkiksi puutiaisaivotulehdusta vastaan.

Media no image

Laaja tutkimus selvitti tupakasta vieroituslääkkeiden turvallisuutta ja tehoa ei-psykiatrisilla ja psykiatrisilla potilailla

Lehdistötiedotteet   •   Huhti 29, 2016 08:58 EEST

Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin verkkosivulla julkaistiin 22.4.2016 tulokset tärkeimpien tupakasta vieroituslääkkeiden neuropsykiatrista turvallisuutta ja tehoa selvittäneestä EAGLES-lääketutkimuksesta (Evaluating Adverse Events in a Global Smoking Cessation Study).

Kyseessä on laajin tähän asti toteutettu tupakasta vieroituslääkkeitä koskeva tutkimus. Tutkimus tehtiin 16 maassa, ja siihen osallistui yhteensä 8 144 potilasta.

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää varenikliinin ja bupropionin neuropsykiatrista turvallisuutta nikotiinikorvaushoitoon (laastari) ja lumehoitoon verrattuna aikuisilla lopettamiseen motivoituneilla tupakoijilla. Mukana oli tupakoijia, joilla ei ollut psykiatrista sairaushistoriaa ja tupakoijia, joilla sitä oli. Tutkimuksen ensisijaisen neuropsykiatrisen päätetapahtuman perusteella varenikliinilla tai bupropionilla ei ilmaantunut vakavia neuropsykiatrisia tapahtumia enempää kuin lumehoidolla tai nikotiinikorvaushoidolla.

Noin puolella tutkimushenkilöistä oli psykiatrista sairaushistoriaa; heillä oli tutkimushetkellä stabiili psykiatrinen sairaus tai se oli saatu hoidettua aikaisemmin. Psykiatrisia sairauksia olivat muun muassa masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus, psykoottinen tila tai persoonallisuushäiriö.

Ensisijainen neuropsykiatrisen turvallisuuden päätetapahtuma toteutui, jos hoidon aikana ilmeni ainakin yksi seuraavista haittatapahtumista vaikeusasteeltaan vakavana: ahdistuneisuus, masennus, epänormaali olo tai vihamielisyys; ja/tai vaikeusasteeltaan kohtalaisena tai vakavana: kiihtyneisyys, aggressio, harhaluuloisuus, aistiharhat, murha-ajatukset, mania, paniikki, vainoharhaisuus, psykoosi, itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen tai itsemurha.

Ensisijaisen turvallisuuden päätetapahtuman perusteella vakavia psykiatrisia haittoja ilmeni ei-psykiatristen potilaiden ryhmässä varenikliiniryhmässä 1,3 prosentilla, bupropioniryhmässä 2,2 prosentilla, nikotiinikorvaushoitoryhmässä 2,5 prosentilla ja lumehoitoryhmässä 2,4 prosentilla tutkimushenkilöistä. Varenikliiniryhmän sekä lume- ja bupropioniryhmien väliset erot olivat tilastollisesti merkitsevät. Psykiatristen potilaiden ryhmässä kaikissa hoitoryhmissä neuropsykiatrisia haittatapahtumia ilmeni enemmän: haittatapahtumia saaneiden osuudet olivat varenikliinilla 6,5 prosenttia, bupropionilla 6,7 prosenttia, nikotiinikorvaushoidolla 5,2 prosenttia ja lumehoidolla 4,9 prosenttia.

Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää vieroituslääkkeiden tehoa vertaamalla viikolla 9–12 pysyvästi tupakoimattomina pysyneiden henkilöiden osuutta varenikliini- ja bupropioniryhmissä nikotiinikorvaushoito- ja lumelääkeryhmiin verrattuna. Lisäksi tupakoimattomuutta tutkittiin viikkojen 9–24 ajalta. Viikoilla 9–12 tupakoimattomana pysyi ei-psykiatrisista potilaista varenikliinilla 38,0 prosenttia, bupropionilla 26,1 prosenttia, nikotiinikorvaushoidolla 26,4 prosenttia ja lumehoidolla 13,7 prosenttia potilaista. Psykiatrisista potilaista tupakoimattomana pysyi varenikliinilla 29,2 prosenttia, bupropionilla 19,3 prosenttia, nikotiinikorvaushoidolla 20,4 prosenttia ja lumehoidolla 11,4 prosenttia. Kyseessä oli ensimmäinen laaja kliininen lääketutkimus, jossa kaksoissokkoutetulla ja suoran vertailun tutkimusasetelmalla verrattiin varenikliinin ja bupropionin tehoa lumehoidon lisäksi nikotiinikorvaushoitoon tupakoinnin lopettamisessa. Kaikki tutkimushenkilöt saivat tukea lopettamiseen.

Kaikkien tutkimushenkilöiden osalta tavallisimpia haittavaikutuksia olivat lääkeainekohtaisesti pahoinvointi (25 prosenttia, varenikliini), unettomuus (12 prosenttia, bupropioni), epänormaalit unet (12 prosenttia, nikotiinikorvaushoito) ja päänsärky (10 prosenttia, lumehoito).

EAGLES-tutkimus
EAGLES-tutkimus oli rinnakkaisryhmät sisältävä kansainvälinen monikeskustutkimus, jonka Pfizer teki Yhdysvaltojen lääkeviraston (FDA) ja Euroopan lääkeviraston (EMA)vaatimuksesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä lääkeyritys GlaxoSmithKlinen kanssa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, liittyykö varenikliinin, bupropionin, nikotiinikorvaushoidon ja lumehoidon käyttöön tupakoinnin lopettamisessa kliinisesti merkittävää neuropsykiatristen oireiden kuten itsetuhoisuuden riskiä sekä sitä, lisääkö potilaiden psykiatrinen sairaushistoria näiden oireiden ilmaantumisen riskiä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vieroituslääkkeiden tehoa. Tutkimuksen rajoituksia ovat muun muassa se, että tuloksia ei voida yleistää tutkimuksen poissulkukriteerien takia psykiatrisiin potilaisiin, jotka eivät ole saaneet hoitoa tai joiden sairaus on epästabiilissa vaiheessa, sekä potilaisiin, joilla oli vaikea keuhkoahtaumatauti, päihdeongelmia, tupakoivat vähän, oli ilmeistä itsetuhoisuutta tai joille bupropioni ei sovellu (esimerkiksi kouristusalttius). Tutkimuksen voima ei ollut riittävä harvinaisten yksittäisten haittatapahtumien ilmaantumisen erojen tutkimiseen hoitoryhmien välillä.Tutkimusta koskevat tarkemmat tiedot (muun muassa tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit ja lääkeainekohtaisesti raportoidut haittatapaahtumat) esitetään verkossa julkaistun artikkelin oheismateriaalissa.

Pfizer
Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lisätietoja:
vanhempi tieteellinen asiantuntija Kari Linden (puh. 050 – 395 0647, sposti: kari.linden@pfizer.com)

Lähde:
Anthenelli RM, Benowitz NL, West R, Aubin L, McRae T, Lawrence D, Ascher J, Russ C, Krishen A, Evins AE. Neuropsychiatric safety and efficacy of varenicline, bupropion, and nicotine patch in smokers with and without psychiatric (EAGLES): a double-blind-randomised, placebo-controlled clinical trial. Lancet. Julkaistu verkkoversiona: 22.4.2016, http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)30272-0.


Lue lisää »
W5k2vkfmurcf1qj8lppo

Punkit lisääntyneet Suomessa - myös puutiaisaivotulehduksia ennätysmäärä

Lehdistötiedotteet   •   Huhti 22, 2016 12:15 EEST

Punkit eli puutiaiset ovat lisääntyneet Suomessa. Punkkien levittämän vakavan sairauden, puutiaisaivotulehduksen, esiintyvyys on myös lisääntynyt. Vuonna 2015 todettuja tautitapauksia oli 67.

Oie8nebli4jqzkuj01ix

Maailman hemofiliapäivänä rokataan henkeen ja vereen

Lehdistötiedotteet   •   Huhti 15, 2016 10:32 EEST

Hemofilia on verenvuototauti, joka johtuu veren puutteellisesta hyytymisestä. Joni Tanskala on sairaudestaan huolimatta elänyt täysillä nuoren miehen elämää ja rohkaisee nyt muita tekemään samoin. Suomessa A-hemofiliaa sairastaa noin 350 henkilöä ja B-hemofiliaa noin 100 henkilöä.

Media no image

Harvinaissairaudet lisääntyvät – uusia sairauksia löydetään päivittäin

Lehdistötiedotteet   •   Helmi 25, 2016 08:00 EET

Harvinaissairauksia sairastaa noin 6 prosenttia suomalaisista. Asiaan perehtyneitä lääkäreitä on kuitenkin vähän ja diagnosointi on siksi vaikeaa. Potilaat saavat usein apua vasta, kun oireet ovat jo pysyvästi muuttaneet heidän elämänsä. Geenitestien kehityksen odotetaan tuovan apua perinnöllisten sairauksien diagnosointiin.

Tamperelainen Anu Herala aloitti parisenkymmentä vuotta sitten ravaamisen lääkäreiden vastaanotolla, jotta saisi selityksen omituisille oireilleen. Hänen jalkansa kasvoivat aikuisiällä neljä kengänkokoa isommiksi, hänelle puhkesi diabetes ja verenpainetauti, ja hän sai epileptistyyppisiä kohtauksia. Viime vuosina joukkoon ovat liittyneet myös sydänvaivat.

- Diagnoosia haettiin viitisentoista vuotta. Yritin aktiivisesti auttaa itseäni, mutta en tullut kuulluksi. Lopulta tapasin sisätautilääkärin, joka ihmetteli sairauden vuoksi madaltunutta ääntäni. Tutkimukset lähtivät siitä, Herala kertoo.

Heralalla diagnosoitiin akromegalia eli kasvuhormonin liikatuotanto. Se on yksi Suomessakin esiintyvistä harvinaissairauksista. Harvinaissairaudet-termiä käytetään, kun kyse on henkeä uhkaavista tai kroonisista sairauksista tai vammoista, joilla on alhainen esiintyvyys. Harvinaissairauksia tunnetaan yhteensä noin 8000.

- Harvinaissairaudet voivat olla esimerkiksi reumasairauksia, syöpiä tai ihosairauksia. Iso osa niistä on perinnöllisiä, mutta osa on myös hankinnaisia, onnettomuuden aiheuttamia, infektioita tai monen eri geenin yhteistoiminnasta syntyviä alttiuksia, jotka jokin tekijä laukaisee, kertoo Harvinaissairauksien yksikön osastonylilääkäri Mikko Seppänen HUS:lta.

Diagnosoinnissa isoja haasteita

Tunnettujen harvinaissairauksien määrä kasvaa jatkuvasti. Niiden diagnosointi on hankalaa, sillä vaikka harvinaissairauksia on yhteensä paljon, yksittäisten sairauksien esiintyvyys on alhainen. Esimerkiksi akromegalia todetaan Suomessa vuosittain vain noin 20 potilaalla.

- Lääkäri ei todennäköisesti ole nähnyt samaa sairautta aikaisemmin ainakaan perusterveydenhuollossa. Mitä erikoistuneempaan lääketieteeseen mennään, sitä luultavammin lääkäri on nähnyt edes samaan ryhmään kuuluvia sairauksia aikaisemmin, jolloin diagnosointi on vähän helpompaa, Seppänen kertoo.

Valtaosaan harvinaissairauksista ei ole parantavaa hoitoa ja vain osaan on tarjolla oireita lievittävää hoitoa. Anu Heralan sairautta hoidettiin muun muassa kasvuhormonia tuottavan aivolisäkekasvaimen leikkauksella.

- Moni vaiva jäi leikkauspöydälle. Diagnoosin ja hoidon saaminen kesti kuitenkin valtavan pitkään ja seuraukset olivat sen mukaisia. Minulle oli jo tullut oireita, joille ei enää pysty tekemään mitään, Herala sanoo.

Akromegalia rajoittaa Heralan elämää monella tavalla ja aktiivisella naisella oli vaikeuksia sopeutua siihen. Mitä enemmän tietoa hän sai, sitä paremmin hän kuitenkin pystyi hyväksymään tilanteen.

- Nyt on hyviä, huonoja ja oikein huonoja päiviä. Perheeni on ollut minulle erittäin suuri tuki, Herala sanoo.

Geenitesteistä apua

Mahdollisimman varhainen diagnoosi helpottaisi harvinaissairauksien hoitoa ja vähentäisi potilaiden epävarmuutta. Osastonylilääkäri Mikko Seppäsen mukaan tilanne helpottuisi, jos lääketieteellisiä palvelimia järjestettäisiin niin, että tieto löytyisi mahdollisimman helposti. Myös hoitopolkuja pitäisi pystyä oikaisemaan, jotta potilas pääsisi nopeasti parhaan mahdollisen asiantuntijan luo.

- Jos kyseessä on perinnöllinen harvinaissairaus ja perustutkimusten jälkeen aletaan epäillä jotain tiettyä tautiryhmää, pitäisi päästä mahdollisimman pian tarkkaan geneettiseen diagnoosiin, Seppänen sanoo.

Diagnosointiin voidaan käyttää nykyään uuden sukupolven genomisia sekvenointimenetelmiä, joiden avulla pystytään löytämään merkittävä taudin aiheuttava geeni 25-40 prosentille potilaista.

- Tekemistä on vielä valtavasti, mutta pikkuhiljaa pystymme diagnosoimaan tarkasti suurimman osan potilaista.

Harvinaiset sairaudet -päivää vietetään tänä vuonna 29.2.


Faktaa:

- Harvinaissairaudet-termiä käytetään, kun kyse on henkeä uhkaavista tai kroonisista sairauksista, joilla on alhainen esiintyvyys. Harvinaissairauksia sairastaa noin 6 prosenttia suomalaisista.
- Harvinaissairauksia tunnetaan nykyään noin 8000, ja uusia sairauksia kuvataan päivittäin.
- Harvinaissairauksilla on usein moneen eri erikoisalaan liittyviä oireita, joten oikean diagnoosin ja hoidon löytämiseen tarvitaan yhteistyötä eri alojen välillä.
- Suomessa on nelisenkymmentä harvinaissairautta, jotka ovat suomalaisen tautiperinnön vuoksi meillä yleisempiä kuin muualla. Toisaalta jotkin muissa maissa yleisemmät taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Harvinaissairauksia sairastaa noin 6 prosenttia suomalaisista. Asiaan perehtyneitä lääkäreitä on kuitenkin vähän ja diagnosointi on siksi vaikeaa. Potilaat saavat usein apua vasta, kun oireet ovat jo pysyvästi muuttaneet heidän elämänsä. Geenitestien kehityksen odotetaan tuovan apua perinnöllisten sairauksien diagnosointiin.

Lue lisää »
Imwebztf2fpkz8p0f6tp

Uusi lääkekehityshanke alkanut Suomessa: Tavoitteena kehittää uusia täsmälääkkeitä verisyöpien hoitoon

Lehdistötiedotteet   •   Helmi 04, 2016 12:15 EET

Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) syöpätutkijat ovat sopineet uudesta tutkimusyhteistyöhankkeesta lääkeyritys Pfizerin kanssa. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on tuoda uusia täsmälääkkeitä erityisesti verisyöpien hoitoon. FIMMn tutkijat testaavat kehitteillä olevien lääkkeiden tehoa verisyöpäpotilaiden syöpäsoluihin.

Media no image

Yksilöllinen lähestysmistapa ja täsmälääkkeet tuovat uusia mahdollisuuksia keuhkosyövän hoitoon

Lehdistötiedotteet   •   Marras 23, 2015 09:52 EET

  • Marraskuu on kansainvälinen keuhkosyöpäkuukausi, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta keuhkosyövästä ja sen kehittyvistä hoidoista


Nykyään yhä useampi keuhkosyöpäpotilas hoidetaan täsmälääkkeillä. Esimerkiksi joka kuudes ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavista potilaista on mahdollista hoitaa näillä syövän syntymekanismeihin kohdennetuilla lääkkeillä. Täsmälääkkeitä on voitu kehittää syöpiin, joiden taustalla olevat geenimuutokset tunnetaan. Näiden geenimuutosten löytäminen edellyttää kasvaimesta otetun näytteen geenitestausta.

Tulevaisuudessa geenitestejä tehdään mahdollisesti nykyistä enemmän ja se vaikuttaa potilaiden hoitovalintoihin.

Keuhkosyöpä on miesten toiseksi yleisin ja naisten neljänneksi yleisin syöpätauti. Se todetaan vuosittain noin 2500 suomalaisella. Taudin ennuste on usein huono, koska se todetaan yleensä vasta pitkälle edenneenä. Vain noin joka kymmenes keuhkosyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Keuhkosyövät jaetaan pienisoluisiin ja ei-pienisoluisiin keuhkosyöpiin. Yli 80 prosenttia on ei-pienisoluisia ja ne jaetaan vielä kudostyypin perusteella eri alatyyppeihin. Nykytietämyksen mukaan potilaalle sopivinta hoitoa valittaessa kudostyyppiin perustuva jaottelu ei kuitenkaan ole riittävä.

 - Syövän kliinisten löydösten perusteella ei voida päätellä, millainen muutos syöpäsolujen perimässä vauhdittaa syövän kasvua. Siksi kasvaimen geenitestaus on nykyisin oleellinen osa ei-pienisoluisen keuhkosyövän diagnostiikkaa. Jos kasvaimessa todetaan tietty geenimuutos käytössä olevin testimenetelmin, voidaan potilaan hoidoksi harkita täsmälääkehoitoa, sanoo Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Perinteiseen solunsalpaajahoitoon verrattuna täsmälääkehoidon etuja ovat paremmin ennustettava teho ja vaikutuksen kohdistuminen syöpäsoluille ominaisiin muutoksiin.

Marraskuu on kansainvälinen keuhkosyöpäkuukausi. Sen tavoitteena on lisätä maailmanlaajuisesti tietoisuutta keuhkosyövästä ja sen kehittyvistä hoidoista.

Lisätiedot;
Jaakko Parkkinen, lääketieteellinen johtaja, Pfizer Oy Puh. 09-4300 40


Viitteet: 
Suomen Syöpärekisteri, www.syoparekisteri.fi, päivitetty 08.10.2015 (viittaus 9.11.2015).
Reck M et al. on behalf of the ESMO Guidelines Working Group. Metastatic NSCLC: ESMO Clinical Practice Guidelines for diagnosis, treatment and follow-up. Ann Oncol 2014; 25(Suppl.3):iii27–iii39.  

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »
Media no image

Hoida olkapääsi kuntoon – harjoitevideo

Uutiset   •   Marras 20, 2015 11:29 EET

Olkapääkivut ovat yleisiä. Aktiivinen, omatoiminen harjoittelu voi auttaa näihin vaivoihin. Videolla fysioterapeutti näyttää olkapään harjoitteita. Säännöllinen harjoittelu voi lievittää olkapään kiputiloja.

Olkapääkivut ovat yleisiä. Aktiivinen, omatoiminen harjoittelu voi auttaa näihin vaivoihin. Säännöllinen harjoittelu voi lievittää olkapään kiputiloja. Katso video!

Lue lisää »

Yhteyshenkilöt 11 yhteyshenkilöä

  • Lehdistökontakti
  • viestintäpäällikkö
  • puh. (09) 4300 40

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki